Koiratovereiden hihnanpää on lokakuussa 1991 syntynyt joensuulainen, jonka olisi tarkoituksena majailla vielä pari vuotta Joensuussa. Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2010 ja tällä hetkellä opiskelen graafista suunnittelua Outokummun ammattiopistossa.
Eläimet ovat kuuluneet elämääni niin monia vuosia, etten edes voisi kuvitella aikaa, jolloin minulla ei olisi yhtäkään karvaista kaveria kotonani. Tällä hetkellä kotonani majailee Mintun lisäksi kuusi rottaa ja kääpiöhamsteri.
En kuitenkaan toki käytä kaikkea aikaani pelkkien eläinten kanssa puuhastelemiseen, vaan harrastuksiini kuuluu myös valokuvaaminen, datailu ja piirtäminen. Jollain tapaa eläinharrastus aina toisinaan kyllä heijastuu kaikissa edellä mainituissakin, mutta mitäpä pienistä. Koirien ja jyrsijöiden lisäksi pidän hevosista, olen ratsastanut seitsenvuotiaasta. Nykyisellään liikuttelen paria yksityistä hevosta, ratsastustunteihin ei enää ole varaa.
Tulevaisuudensuunnitelmat ovat niin ikään avoinna. Hieman houkuttelisi jatkaa graafisen jälkeen jossain ammattikorkeassa samaa alaa, tai siirtyä kokonaan eläinpuolelle. Koirahierojan koulutuskin kiinnostaa. Myös kasvattajakurssin käyminen on pyörinyt mielessä, kenties jonain päivänä voisin anoa kennelnimeä ja ryhtyä kasvattamaan shelttejä. Nimikin on jo tiedossa, on ollut jo pitkään.
Koiraharrastus vie paljon aikaa, enkä pane sitä mitenkään pahakseni. Pyörin erilaisissa koulutuksissa, mätsäreissä ja näyttelyissä. Jos joku tunnistaa, saa vapaasti tulla moikkaamaan!
Olen myös
Shetlanninlammaskoirat ry:n,
Suomen Kennelliiton,
Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen sekä
PoKS ry:n
jäsen.
KOIRAHARRASTUS
Silloin kun minä synnyin, meillä ei ollut muita eläimiä kuin isän pieni akvaario. Minä halusin meille jonkun eläimen, mieluiten koiran, jota kärtinkin siitä saakka kun opin puhumaan; olihan ensimmäinen sanani ”hauva”.
Koiraa meille ei kuitenkaan tullut ennen kuin vasta minun mennessäni yläasteelle. Sitä ennen meillä ehti kuitenkin olla hamstereita, marsuja, jopa yksi kotilo. Jyrsijöitä minulla on edelleen (hamsteri ja vaihteleva määrä rottia), ne jäivät rakkaaksi harrastukseksi vielä sittenkin, kun ensimmäisen koirani sain.
Ehkä isoin virhe, mitä aloitteleva koiranhankkija voi tehdä, on ottaa joku epämääräinen metsästyskoirasekoitus vahinkopentueesta. No enköhän minä ottanut, ja niin meille tuli Timi. Metsästysviettinen, hyvin vähän miellyttämishalua omaava energinen ja vilkas koira oli… vaikea. Mutta ihan kiva koirakansalainen siitäkin tuli, vaikka edelleenkin jotkin tilanteet (ohi vilahtelevat rusakot vaikkapa) ovat epämiellyttäviä, mutta kuitenkin selvittävissä olevia.
Timi on sellainen koko perheen lenkkikaveri, mökeillä mukana kuljeksiva sekarotuinen ilmestys, jonka kanssa ei koskaan mitään kotitokoilua suurempaa ole harrastettu. Ei kun käytiin me pentukurssilla ja vähän aikaa koulutuksissakin, mutta se jäi sitten siihen. Lopulta kuitenkin huomasin haluavani oman koiran, jonka voisin ottaa mukaan, jahka omaan asuntoon muuttaisin. Pienen, helpon harrastuskoiran. Ja niin minulle tuli sheltti.
Shelttineiti Minttu tutustutti minut paitsi ihastuttavaan rotuun, myös todellisen koiraharrastuksen maailmaan. Kameran kanssa kehien laidalla kököttäminen vaihtui oman koiran puunaamiseen vuoroa odotellessa, sen esittämiseen ja monia kymmeniä euroja maksaviin hassuihin muovinauhoihin. Mintun kanssa aloitin myös ihan tosissaan tokon treenaamisen kilpailuihin tähdäten. Tutustun mielelläni erilaisiin koiriin ja uusiin harrastuksiin nyt, kun olen päässyt vauhtiin!
Koiraharrastus on maailman paras myös sosiaalisten suhteiden luomista ajatellen. Menet mihin vain, aina riittää juttua muiden koiraharrastajien kanssa. Junamatkoillakin saa kummasti seuraa, kun kohtaa muita koiranomistajia lemmikkivaunussa. En jaksa edes ajatella, kuinka paljon uusia tuttavuuksia olen saanut koirien myötä.
Nyt kun koiriin on jäänyt koukkuun ja niistä on tullut iso osa elämää, en osaa kuvitellakaan voivani elää ilman koiraa. Kuten jo tuolla mainitsinkin, tiedonjano koirien saralla on suuri ja aihe on laaja. Mutta mikäs sen parempaa - aina löytyy uutta opittavaa ja harrastus pysyy tuoreena!
Ulkoasun kuvat © Laura Pitkänen 2011
Sivun kuvat © Miia Matikainen 2009
Ulkoasu © Laura Pitkänen 2011
Tekstit © Laura Pitkänen 2011
